keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

5 § Kysymyksiä ja vastauksia pääsykokeesta

5§ kysymyksi ja vastauksia pääsykokeestaMiten hallita ajankäyttöä itse koetilanteessa? 
Koepaperin saa kääntää ja koe alkaa. Itse noudatin harjoituskokeissa sekä pääsykokeessa seuraavanlaista kaavaa: 

1. Katso kaikki tehtävät läpi. Jokaisen kohdalla kirjoittele tärkeimmät asiat mitä tulevat tehtävästä mieleen. Hahmottele tehtävien vastaukset muutamassa minuutissa nopeasti. 

2. Aloita helpoimmista tehtävistä, eli sellaisista mihin sinulla menee vähiten aikaa. Näin saat varmat pisteet kuorittua päältä ja sinulla jää enemmän aikaa haastavempiin tehtäviin. 

3. Käytä jäljellä oleva aika vaikeimpiin tehtäviin. 

Itse en syönyt ollenkaan kokeissa, enkä tenteissäkään. Suurin osa ihmisistä kuitenkin yleensä syö kokeissa, joten varaa jotain nopeaa evästä mukaan. Kannattaa kuitenkin välttää sokeria, ettei keskittymiskyky herpaannu. 

Miten pääsykokeeseen vastaamista kannattaisi harjoitella?
Pääsykokeeseen vastaamista kannattaa harjoitella tekemällä valmennuskurssien harjoitustehtäviä ja vertaamalla vastauksiasi mallivastauksiin. Pääsykokeen pisteytys on mietitty tarkkaan. Määrittelemällä tehtävän kannalta olennaiset käsitteet, muistamalla olennaiset listat, pääset jo pitkälle. Harjoittele tekemään johdonmukainen vastaus, jossa on mainittu kaikki tärkeimmät asiat. 

Onko kokeessa yleensä riittävästi aikaa vai meneekö aika tiukille?
Kun suunnittelet ajankäytön hyvin, kokeessa ei lopu aika kesken (kts. vastaus ylempänä) . Muista, että ei ole syytä paniikkiin vaikka jokin tehtävä ei heti soittaisikaan mitää kelloja. Jätä vaikein viimeiseksi ja varaa sille eniten aikaa. 

Vastasiko valmennuskurssin harjoituspääsykokeet oikeaa pääsykoetta? 
Mielestäni valmennuskurssin harjoituspääsykokeet tuntuivat jopa vaikemmilta kuin oikea pääsykoe. Opin vastaustekniikan pääosin harjoituspääsykokeiden avulla, koska menin kokeisiin molemmilla kerroilla sillä asenteella, että olisin mennyt oikeaan pääsykokeeseen. Sain harjoituspääsykokeista palautteen, jonka avulla kiinnitin huomiota asioihin, jotka eivät olleet minulla vielä oikein hallussa. 

Jos menisit uudestaan pääsykokeeseen, niin tekisitkö jotain toisin?
Jos menisin uudestaan pääsykokeeseen, niin en lukisi niin paljon. Toisaalta pääsykoesysteemi on muuttunut niin paljon, että se ei enää edellytäkään niin pitkää lukuaikaa kuin vuonna 2016, jolloin hain oikikseen. Mutta tärkeänä neuvona: pidä välipäiviä! Vahvempikin lukija voi uupua ja uupumisesta voi seurata viikon lukemattomuus, vaikket sitä vielä uskoisikaan. 

Miten harjoitella pääsykokeen monivalintoihin?
Itse harjoittelin monivalintoihin valmennuskurssin harjoitustehtävien avulla. Monivalinnoissa kannattaa kuitenkin muistaa se, että yleensä vastaus jonka kirjaat ensimmäisenä, on oikea vastaus. Jos vääristä vastauksista on jaossa miinuspisteitä, jätä epävarmat kohdat tyhjäksi. Loppupeleissä ainoa varma keino valmistautua monivalintoihin on vain ymmärtää pääsykoekirjojen asiat hyvin. 

Mitä mieltä olit pääsykokeista jälkeenpäin?
Mielestäni pääsykokeet olivat yllättävän helpot. Olin valmistautunut vaikeampiin tehtäviin. Pääsykokeen jälkeen oli aika tyhjä olo ja en oikeastaan ajatellut muuta kuin edessä olevaa kesälomaa. Olin melko varma, että tulen pääsemään kouluun. 


Milloin tulee seuraava postaus? :) 
Teen postauksia sitä mukaa kuin ehdin. Tämänhetkinen elämäntilanteeni on hieman kiireinen töiden ja opiskelun vuoksi, joten olen vastaillut lähettämiinne sähköposteihin, mutta blogipostauksien tekoon aikani ei ole valitettavasti riittänyt. Vastailen sähköposteihin myös jatkossa, ja pyrin tekemään postauksia huhti- ja toukokuun aikana ennen pääsykokeita. 

Ja vielä yksi Oikkarin vinkki: 
Kaikki ovat samalla viivalla pääsykoeluvussa. Luota omaan opiskelutekniikkaasi. Vaikka vieruskaverisi kirjastolla olisi päällystänyt kokonaisen pöydän muistilapuilla ja mindmapeilla, ei hän siltikään ole viisaampi tai parempi hakija kuin sinä. Ja älkää tsekkailko millä sivulla muut ovat menossa. Merkitystä on vain sillä, mitä ja miten vastaat pääsykokeessa. 

Seuraavan postauksen aiheena on Vastaustekniikka pääsykokeessa. Postaus julkaistaan ensiviikon aikana. 

TSEMPPIÄ PÄÄSYKOKEISIIN!

           Yt. Oikkari 

torstai 1. helmikuuta 2018

4 § Pääsykokeeseen valmistautuminen

14§ Pääsykoekevääseen valmistautuminen

Pääsykoekevät on tulossa. Kerron lyhyesti muutaman kohdan avulla, kuinka itse selvisin pääsykoekeväästä.

1. Ennen pääsykoekirjojen saapumista
Lopetin työt jouluna, jotta ehtisin valmistautua alkavaan lukurumbaan henkisesti. Kuukauden loma oli paikallaan, koska tuleva kevät tulisi olemaan pelkkää lukemista.

Koska pääsykoe tehdään ainoastaan pääsykoemateriaalin perusteella, en katsonut tarpeelliseksi "totutella oikeudelliseen aineistoon" ennen pääsykoekirjojen saapumista. Sen sijaan luin (jo aiemmissa postauksissa mainitsemani)Visa Kurkin kirjan "Haluatko juristiksi?". Kirjasta on hyötyä sellaiselle hakijalle, jolla ei ole selkeää kokonaiskuvaa oikeusjärjestyksestä tai muuten pohjatietoa oikeudellisesta maailmasta. Kirjassa kerrotaan myöskin hieman pääsykokeesta ja siihen valmistautumisesta. Kirja on hyvin ohut, joten luet sen muutamassa illassa. Jos sen sijaan haet toista tai kolmatta kertaa taikka omaat hyvät pohjatiedot, sinun ei välttämättä tarvitse lukea kirjaa ollenkaan.

Kävin kirjakaupassa päivittämässä opiskelutarvikkeitani. Huolehdin, että post it -lappuja ja hyviä mustia tusseja ja -kuulakärkikyniä on varmasti tarpeeksi.

Luin blogeista onnistumiskertomuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin

2. Valmennuskurssit 
Ilmoittautuminen valmennuskursseille tapahtuu jo reilusti ennen pääsykoekirjojen saapumista, joten huolehtikaa osallistumiset ajallaan.
Ilmoittauduin Artiklan (Lapin yliopiston oikeustieteellisen ainejärjestö) järjestämälle intensiivikurssille sekä luku- ja vastaustekniikkakurssille.

Luku- ja vastaustekniikkakurssi oli Rovaniemellä järjestettävä 2 viikonloppua kestävä kurssi. Ensimmäisenä viikonloppuna käsiteltiin lukutekniikkaa, ja toisella vastaustekniikkaa. Vastaustekniikka viikonloppu pidettiin silloin, kun oli ehtinyt jo kuukauden verran tutustua pääsykoekirjoihin. Kurssiviikonlopuista oli erittäin paljon hyötyä.

Intensiivikurssi oli n. 3 iltaa viikossa järjestettävä kurssi. Kurssi pidettiin iltaisin, ja siellä käytiin pääsykoemateriaali läpi. Kurssin aikana järjestettiin kaksi pääsykoesimulaatioharjoitusta, joista saimme palautteen sekä suullisesti, että kirjallisesti. Pääsykoesimulaatioiden avulla sain kehitettyä vastaustekniikkaani entistä paremmaksi.

Kävin samalla valmennuskurssilla kaverini kanssa. Oli mukavaa välillä kahvitella ja kerrata yhdessä. Ne kaverit, jotka eivät lue keväällä, eivät välttämättä ymmärrä miksi vietätkin yhtäkkiä niin paljon aikaa neljän seinän sisällä. Suosittelen siis tutustumaan valmennuskurssikavereihin, motivaatio pysyy paremmin yllä ryhmässä kuin yksin. Onneksi pääsykoeaika ei kestä kovin kauaa tänä vuonna!

3. Oman rutiinin löytäminen 
Noudatin lukemisessa arkipäivinä seuraavanlaista rutiinia. Aamulla kirjastoon kello 9. Pidin muutaman lyhyen tauon päivän aikana. Olin kirjastossa klo 20 asti silloin, kun ei ollut valmennuskurssia. Valmennuskurssipäivinä olin kirjastossa n. klo 16:45 asti, jolloin kävelin lähellä sijaitsevaan valmennuskurssipaikkaan. Iltaisin kertasin kotona nopeasti selaamalla päivällä opettelemani asiat. Pidin yhden välipäivän viikossa.

4. Viimeiset 2 viikkoa: kertaamisvaihe
Lukuaika oli keväällä 2016 huomattavan pitkä. Viimeiset kaksi viikkoa kertasin kirjoja läpi päivittäin
ja yritin pitää kaiken mielessä. Olin aloittanut lukemisen hyvissä ajoin, joten olin saavuttanut oppimisen huipun hieman ennen pääsykoetta. Jos olisin voinut tehdä jotain toisin, olisin lukenut paljon vähemmän.

5. Pääsykoe
Pääsykoeaamuna en lukenut ollenkaan. Jätin kirjan kotiin kun menin koepaikalle. Monet selailivat kirjojaan vielä viime hetkillä ennen pääsykoetta. Tein kokeen niin hyvin kuin osasin, mutta unohdin syödä ja juoda. Kokeen jälkeen hoipertelin ulos salista, ja oli aivan kummallinen olo.


Seuraava postaus julkaistaan 9.2.2018 ja aiheena on "Pääsykoe Q&A". Otan vastaan kysymyksiä pääsykokeeseen liittyen, aikaa kysyä 8.2. asti. 




Ystävällisin terveisin, 

Oikkari 

lauantai 25. marraskuuta 2017

3 § Millaista on opiskella oikiksessa?

3 § Millaista on opiskella oikiksessa Opiskelen Lapin yliopiston oikeustieteellisessä toista vuotta. Ensimmäiseksi kerron lyhyet faktat Lapin oikiksessa opiskelusta, jonka jälkeen avaan hieman opiskelija-arkea.

Tiivistelmä Lapin oikiksessa opiskelusta
(Loput voit lukea tiedekunnan sivuilta)
Lapin yliopiston oikiksessa on käytössä poolijärjestelmä. Poolijärjestelmä koostuu pooleista eli kurssikokonaisuuksista. Pooliin kuuluu yleensä luennot sekä mahdolliset oikeustapausharjoitukset, ja tentti. Oikeusnotaarin tutkintoon kuuluu 12 poolia. Yksi pooli kestää 6-7 viikkoa. Luennoilla on pääsääntöisesti 80% läsnäolopakko. Pakollisia luentoja on kuitenkin mahdollista suorittaa välillä myös tenttimällä tai korvaamalla ne kirjallisella tehtävällä. Tällöin jää enemmän aikaa suorittaa esimerkiksi valinnaisia kursseja tai kieliopintoja.
Halutessaan opiskelija voi käydä eri vuosikurssien pooleja samaan aikaan, mikä mahdollistaa nopeamman etenemisen. Itse en kuitenkaan ole lähtenyt tähän, vaan tavoitteenani on edetä normaalia vauhtia ja valmistua n. viidessä vuodessa.


4988BD26-16F8-4064-81F9-BC16D51F067C
Ylläoleva kuva  on suuntaa-antava. Läheskään aina en ehdi lukemaan täydellisesti koko päivää, mutta pyrin ainakin siihen. Välillä luentoja saattaa olla aamulla tai keskellä päivää, jolloin sovitan lukemisen sen mukaan. Jos luento alkaa klo 12, saatan lukea aamun ja jatkaa iltapäivällä luennon päätyttyä. Suurilta osin oikis on kuitenkin itsenäistä opiskelua tentistä tenttiin. Tällä hetkellä varsinaisia pooliin kuuluvia luentoja ei itselläni ole tenttimisen ansiosta, mutta suoritan ohessa muita tutkintoon kuuluvia kursseja, jotka vaativat läsnäoloa n. 3-6 h päivässä.

Tavallisesti minulla on tenttejä n. 1kk välein, ja aloitan lukemisen pian sen jälkeen kun olen käynyt tekemässä edellisen tentin. Tenttiin lukemiseen voi käyttää niin paljon aikaa kuin haluaa, riippuen tavoitteista. Sanotaan, että arvosanoilla ei ole väliä, asenne ratkaisee työmarkkinoilla. Väite on varmasti totta, mutta olen niitä ihmisiä, jotka motivoituvat myös hyvistä arvosanoista. Pitää kuitenkin muistaa myös se, että tentteihin ei tarvitse lukea läheskään niin paljon ja yksityiskohtaisesti kuin pääsykokeeseen eikä kukaan ole viemässä sinulta opiskelupaikkaa pois enää siinä vaiheessa, kun olet jo päässyt sisälle.

Itsekuri on itsenäisessä opiskelussa kaiken A ja O.
Se onnistuu helposti, kun luo itselleen selkeät rutiinit ja noudattaa sitten niitä. Aikataulujen kirjaaminen ylös kalenteriin helpottaa ajankäyttöä. Mikäli pitää hyvän tahdin yllä, opiskelun voi jakaa useammalle päivälle ja näin ollen yhtenä päivänä ei tarvi tehdä niin paljon.
Minulla on tapana myös mennä opiskelemaan aina samaan paikkaan. Aina lähes sama pöytä ja sama tuoli. Nautin siitä, ettei minun tarvitse iltapäivällä/illalla kotiin lähtiessä enään avata kirjoja, kun päivän opiskelut on jo tehty.

Oikkarin arki ei ole pelkkää opiskelua, mikäli on suunnitellut ajankäytön hyvin. Iltaisin ehtii vaikka urheilla, nähdä ystäviä tai keskittyä muihin harrastuksiin. Välillä on myös parin viikon jaksoja, jolloin ei ole ollenkaan luentoja. Silloin kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja lähteä vaikka lomalle. Lisäksi tehokkaat ja hyvin suunnitellut viikot takaavat vapaat viikonloput.

Seuraava postaus julkaistaan 8.12. ja aiheena on Tentit ja niihin valmistautuminen.
EDIT: Pahoittelen, ettei lupaamaani postausta ole tullut. Seuraava postaus julkaistaan 29.1 ja aiheena on Pääsykokeeseen valmistautuminen. 


Hyvää viikonloppua kaikille!

Oikkari 

perjantai 17. marraskuuta 2017

2 § Miksi valitsin oikiksen ?

17.11.2017 Happy

Siinä missä jotkut yksilöt syntyvät lakikirja kainalossa, minä puolestani haaveilin koko lapsuuteni opettajan ammatista. Lukiossa kuitenkin lopetin haaveilemasta ja jäin tavallaan tyhjän päälle kun tämä kallisarvoinen kolmen vuoden "miettimisaika" kohdallani päättyi. Menin töihin, tiedättehän, perus duuniin, ja totesin, että tämä ei ole sitä mitä haluan elämältäni. 1/2 välivuodestani pohdin kuumeisesti tulevaisuuttani ja tutkin erilaisia alavaihtoehtoja.

Halusin itselleni hyvän ammatin, jossa on tarpeeksi haastetta ja jossa voi tulla kokoajan paremmaksi. Halusin olla asiantuntija jollain alalla. Halusin kuitenkin olla realistinen. Toinen välivuosi ei olisi tullut kuuloonkaan.

Oikiksesta en ollut koskaan edes uskaltanut haaveilla. Tylsä ja vaikea ala, jonne pääsevät vain yliluonnollisen lahjakkaat nerot (epärealistinen vaihtoehto siis). Kuitenkin eräänä päivänä, eräs minulle tärkeä vanhempi henkilö, jota arvostan todella paljon, totesi että sinusta pitäisi tulla lakimies. Koskaan ei lähdetä toteuttamaan vanhempien, isovanhempien eikä kenenkään muunkaan odotuksia vain sen takia että joku toivoisi sinusta tulevan jonkin tietyn ammatinharjoittaja. Sain kuitenkin kyseisestä kohtaamisesta uskoa itseeni, ja ajattelin "miksipäs ei? ".

Googletin kaikkea oikeustieteelliseen liittyvää sekä luin onnistumiskertomuksia blogeista ja keskustelupalstoilta. Sain selville, että oikikseen pääsee vuosittain aivan tavallisia ihmisiä ja osa pääsee sinne ihan ensimmäisellä yrittämälläkin. Päätin olla yksi heistä. Se ei voinut olla aivan mahdotonta.

blogi2

Halusin tietää käytännössä, jaksaisinko todella opiskella juridiikkaa. Minulla ei ollut aikasempaa kiinnostusta oikeudelliseen maailmaan. Enhän ollut käynyt edes lukiossa sitä lakitiedon kurssia. Lainasin kirjastosta ensimmäisen vastaan tulevan lakikirjan: Suomen Laki II.  Odotukset olivat korkealla, tulisin takuulla kokemaan jonkin valaistumisen tulevaisuuteni suhteen. Avasin kirjan jostain keskeltä ja järkytyin hieman: "miten tällaista voi koskaan oppia tulkitsemaan?". Tutustuin avoimen yliopiston tarjontaan ja ilmoittauduin juridiikan johdantokurssille . En jaksanut käydä kurssia alkua pidemmälle työn ohessa. Tuloksena oli 0 opintopistettä ja hieman irrallista tietoa sieltä täältä.

En kuitenkaan halunnut luovuttaa. Tilasin Haluatko juristiksi ? -kirjan (Visa Kurki, 2014) ja koin saavani siitä juuri sellaista tietoa jota olin kaivannutkin. Selkeä esitys Suomen oikeusjärjestyksestä ja oikeuslähteistä, jonka pohjalta oli hyvä lähteä valmistautumaan pääsykokeisiin. Syynäsin sen tapani mukaan alleviivaustussin kanssa tarkasti läpi muutamassa illassa istuskellessani yksin kahvilassa. Näin alkoi taipaleeni kohti oikista.

Hain oikeustieteelliseen keväällä 2016 ensimmäistä kertaa ja pääsin sisälle ensimmäisellä yrittämällä yliopistoon X, joka sijaitsee Suomessa.

Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen alavalinnastani. Motivoidun hyvistä arvosanoista ja siitä, että huomaan osaavani oikeasti. Oikeustiede ei ole todellakaan tylsää ja vaikeaa, kun siihen pääsee sisälle!


Kommentointi on nyt avattu kaikille, eikä sitä varten tarvitse rekisteröityä käyttäjäksi. Kommentit ovat tervetulleita. Ilahduin ensimmäisistä sähköpostiini tulleista kysymyksistä, joita lähetitte minulle. On mukavaa olla avuksi!

Aihetoiveita saa esittää. Ensiviikon postaus käsittelee aihetta "Millaista on opiskella oikiksessa?"
Postaus julkaistaan 24.11.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Oikkari 

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

1 § Mikä on Oikkarin Käsikirja ?

12.11.2017

1 §

Oikkarin käsikirjalla tarkoitetaan anonyymin oikkarin perustamaa blogia. Blogi käsittelee yliopistossa opiskelua oikkarin näkökulmasta; tenttikirjojen värittämää arkea sekä urahaaveita, siivuttaen hyvinvointia eli esimerkiksi kaikkien havittelemaa täydellistä unirytmiä sekä opiskelun ja vapaa-ajan tasapainottamista. Blogi on suunnattu oikkareille ja oikkariksi haluaville.

Oikkarilla tarkoitetaan oikeustieteen opiskelijaa (eng. law student)

Käsikirjalla (eng. handbook) tarkoitetaan kirjaa, jonka opetukset tähtäävät ihmiselämän parantamiseen ja pyrkivät herättämään järjestä osallisen hengen säilyttämään arvonsa ja käyttämään luontaisia voimiaan.

Syy anonymiteettiini ei ole ujous. En ole myöskään robotti, enkä fuksi. Ikäni ei ole yli 30 vuotta. Tässä vaiheessa en ole vielä valmis paljastamaan enempää itsestäni, enkä näe sitä tarpeelliseksi ottaen huomioon blogin todellisen tarkoituksen. Haaveenani on tulla asianajajaksi ja minua kiinnostaa myös yrittäminen. Oikeudenaloista minua kiinnostaa tällä hetkellä eniten velvoiteoikeus, rikosoikeus sekä oikeastaan kaikenlaiseen teknologiaan liittyvä oikeudellinen sääntely.


Aihetoiveita saa esittää. Ensiviikon postaus käsittelee aihetta " Miksi valitsin oikiksen? ". Postaus julkaistaan perjantaina 17.11.






Yt.

Oikkari